Työhyvinvoinnin johtaminen

Kokonaisvaltainen hyvinvointi- työmarkkinoiden (epä)salainen ase

Työhyvinvointi on iso kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi.   

Työhyvinvointitoiminnan lähtökohtina ovat työn tuottavuus ja työn sujuvuus sekä työntekijöiden työssä jaksamisen tukeminen. Vaikka työhyvinvoinnin johtamisella pyritään saamaan työhyvinvointiin liittyvien toimenpiteiden painopiste työntekijöiden voimavaroja tukeviksi ja proaktiiviseksi eli ennakoivaksi toiminnaksi, tarvitaan myös reaktiivista eli ongelmiin puuttuvaa työhyvinvointijohtamista. Reaktiivista työhyvinvoinnin johtamista käytetään mm. silloin, kun työhyvinvointitoimenpiteitä kohdennetaan työntekijöihin, joiden työkyvyssä on jo ilmennyt ongelmia.

Uskon, että työhyvinvoinnin johtamismallin rakentamisen tärkeimpiä vaiheita on määritteleminen. Määrittelemisen voi aloittaa organisaation perustehtävästä ja liiketoiminnan kannalta tärkeistä tavoitteista. Siinä olennaisia kysymyksiä ovat muun muassa seuraavat: Mitä työhyvinvointi tarkoittaa meille? Miten työhyvinvointi näkyy ja mihin se meillä vaikuttaa? Mitä osa-alueita siihen kuuluu? Hyvin tehdyn määrittelyn perusteella on huomattavasti helpompi tehdä työhyvinvointisuunnitelma, johon kuuluvat budjetti, tavoitteet ja resurssit sekä seuranta ja mittarit. Oleellista näissä on se ettei asiat jää vain sanahelinäksi ja pelkiksi korulauseiksi vaan tavoiteltavat ja tehtävät asiat täytyy olla konkreettisia ja toteutettavia. 

Työhyvinvoinnin johtaminen voi olla hyvin erilaista esim. yrityksen koosta johtuen. Pienemmissä yrityksissä voi olla helpompaa antaa yksilökohtaista neuvontaa ja apua versus isommassa yrityksessä. Jos asioista voi keskustella ja käydä läpi henkilökohtaisesti, se voi tuoda työntekijälle tunteen, että hänestä oikeasti välitetään ja häntä halutaan tukea ja auttaa. Hyvinvointi vaikuttajien pitämät esitykset voivat olla usein hyvä motivaattori esim. elämäntapojen päivittämiseen kohti parempaa. Ongelma nykyaikana ei ole tiedon saatavuus, luotettavuus ja määrä vain se, että ihmiset ovat huonoja muodostamaan uusia, päivitettyjä, hyviä tapoja. Osaltaan se johtuu ihmisten: "kaikki mulle heti nyt" ajattelutavasta. Ihmisiltä usein puuttuu pitkäjänteisyys ja usko prosessiin ja prosessista nauttiminen. Tätä ei tietenkään pidä sekoittaa siihen, ettei päämäärien ja tavoitteiden asettaminen olisi hyödyllistä vaan pointtina on se, että matkasta nauttiminen on avain menestykseen kaikilla elämän osa-alueilla, koska tavoitteet täyttyvät jos tekeminen on mielekästä ja tavat ohjaavat sitä kohti.  Työnantajan rooli ei tietenkään ole kantaa työntekijää eteenpäin vaan antaa työntekijälle avaimet kohti parempaa hyvinvointia ja sitä kautta myös hänen työskentelynsä tulee parantumaan. Kaikki pysyvä muutos lähtee loppujen lopuksi ihmisestä itsestään, eikä ketään voi esimerkiksi pakottaa syömään jollain tietyllä tavalla tai menemään nukkumaan aikaisin. Työhyvinvoinnin johtamisen hankala, mutta täysin mahdollinen tehtävä on yrittää saada ihmiset tajuamaan yksittäisten tekojen ja tapojen kumuloituva vaikutus hyvinvointiin ja erityisesti saada ihmiset kiinnostumaan omasta terveydestä ja hyvinvoinnista. Esimerkkinä toimistotyössä työhyvinvoinnin johtaja voisi lounaan jälkeen sanoa työntekijöilleen, että juokaa kuppi laadukasta kahvia (lisäksi 200mg l-teaniinia) tai kuppi vihreää teetä ja ottakaa 10-20 minuutin päiväunet (piikkimatolla jos saatavilla). Tämä esimerkki todennäköisesti avaisi kaikkien työntekijöiden silmät kuinka iso merkitys yksittäisellä asialla voi olla seuraavan kahden tunnin työtehoon ja tuottavuuteen. 

Työergonomia on iso, hyvin tuotteistettu bisneksen ala nykypäivänä. Työergonomia voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: fyysinen ergonomia, kognitiivinen ergonomia, organisatorinen ergonomia. Fyysinen ergonomia on tunnetuin ergonomian osa-alue ja se sisältää mm. työasennot, työympäristön, työolot, työtauot, työvälineet, valaistuksen, sisäilman ja lämpötilan. Näihin kaikkiin oikeanlaisella työhyvinvoinnin johtamisella voi saada parannusta ja seuraavaksi kerron muutamia esimerkkejä. 

Työasennot

Työasentoihin voi vaikuttaa positiivisesti toimistotyössä esimerkiksi sähköpöydällä ja satulatuolilla (huomioi oikeanlainen satulatuoli). On hyvä vaihtaa asentoa useasti päivän aikana, koska seisominen ja liike pitävät myös aivot virkeänä ja edellä mainitut antavat sille mahdollisuuden. "Olet niin vanha kuin selkärankasi" -Kiinalainen sanonta 

Työvälineet ja tauot

Työvälineitä voi päivittää ja/tai hankkia kokonaan uusia, esim. vastamelukuulokkeet voivat olla yksi hyvä työtehon lisääjä ja yritys voisi kustantaa ne työntekijälle. Vastamelukuulokkeet poistavat ulkoisia häiriötekijöitä ja jos siihen vielä lisäisi esimerkiksi klassisen musiikin ( "Mozart" tai "Vivaldi" efekti) tai jotain funktionaalista musiikkia, joka luo aivoihin haluttua oskillaatiota, voi päästä aivan uusiin työtehoihin. Työntekijöitä voi kannustaa pitämään aktiivisia taukoja ja työpaikalle voi päivittää välineistöä tuottavuutta lisääviä taukoja varten. Näistä esimerkkinä voisin mainita tärinälevyn, minitrampoliinin, kahvakuulia, leuanvetotanko ja vastuskuminauhoja. Työn tauottaminen on erittäin tärkeää hyvinvoinnin ja työtehokkuuden kannalta. Mikrotaukoja olisi hyvä pitää joka tunti, paitsi jos on saavuttanut flow-tilan, silloin flow-tilaa ei kannata katkaista vaan nauttia tuottavuuden ja onnellisuuden tunteesta. (Keskimäärin työntekijä on vain 5-10% työajastaan tuottavassa flow-tilassa) Keskeytyksen jälkeen kestää keskimäärin 23 minuuttia päästä takaisin keskittyneeseen tilaan. Tämä on yksi hyvä tärkeä huomio siihen, että aloilla joilla keskeytyksiä on mahdollista välttää, siihen kannattaa myös pyrkiä. Esim. sopimalla etukäteen tietyt kellonajat jolloin saa häiritä. Kaiken työhyvinvoinnin johtamisen tavoitteena yritykselle tulisi olla työntekijöiden flow-tilan ja tuottavuuden lisääminen.

Sisäilma

Laadukas ilmanpuhdistin, kasvit ja säännöllinen tuulettaminen/ikkunan auki pitäminen pitävät sisäilman hyvänä ja tukevat virkeyttä ja työntehokuutta. 

Kognitiivinen ergonomia

Stressin hallintaa ja palautumista voi tukea mm. erilaisilla hengitys ja meditaatiotekniikoilla. Esim. Mikrotauko työpaikalla tekemällä neliöhengitysharjoitus silmät kiinni ( neljä sekuntia sisään, neljä sekuntia pidätys, neljä sekuntia ulos ja neljä sekuntia pidätys). Myös aikaisemmin mainittu lyhyt päiväuni kesken työpäivän helpottaa aivoja katkaisemaan informaatioähkyn tuoman rasituksen ja väsymyksen. Oikeanlaisella ravinnolla voi "boostata" aivojen toimintaa ja vaikuttaa työmuistiin positiivisesti. Aivot ovat 60% rasvaa ja ne myös tarvitsevat paljon rasvoja ravinnosta toimiakseen optimaalisesti. Jos työpaikalla on työpaikka ravintola jota työntekijät käyttävät paljon tai työnantaja jopa kustantaa ruoan, ravitsemuksen laatuun ja tasoon olisi helppo panostaa ja saada työtehoja ylös sitäkin kautta. Ruoassa tulisi siis panostaa laadukkaisiin rasvoihin kuten, oliiviöljyyn, avokadoon, luomuvoihin ja omega-3 rasvahappoihin. Näissä laatu on erittäin tärkeää ja se ettei niitä kuumenneta pilalle. Marjojen, erityisesti mustikoiden, mustaherukoiden ja aroniamarjojen hyödyntäminen mielellään sellaisenaan jälkiruokana on yksi erittäin helppo tapa lisätä ravitsemuksen ravinnetiheyttä ja laatua. Erityisesti aivot ja verkkokalvot kiittävät näiden marjojen päivittäisestä käytöstä. Työmuistia tukevista lisäravinteista jo edellä mainittu l-teaniini+kofeiini ja urheilijoiden suosima kreatiinimonohydraatti ovat kokeilemisen arvoisia ja erittäin kustannustehokkaita, joten myös työnantaja voisi näitä tarjota työpaikalla halukkaille. Ravitsemuksessakin pääsemme samaan mantraan kuin aikaisemmin, luomalla uusia hyviä tapoja saa aikaan valtavia kehitysaskelia. Esimerkiksi pullan sijaan päiväkahvilla tarjotaankin marjoja ja luomuhunajaa. Työpaikalla olisi jatkuvasti saatavilla puhdistettua hanavettä kera sitruunan ja laadukkaan suolan ( esim. himalajan suola, raffinoimaton merisuola). Näin työnantaja antaa jälleen avaimet parempaan työntekijöille, sillä laadukas nesteytys on jopa ravintoa tärkeämpi asia kesken työpäivän. Limonadien ja mehujen sijaan tarjolla/myynnissä olisi kookosvettä. Esimerkkejä on valtavasti, mutta tässä oli mainittuna muutama. Näin työhyvinvoinnin "mestari" johtaja saa oikeasti vaikutettua alaistensa hyvinvointiin eikä asiat jää vain puheasteelle ilman tekoja. Puhetta ja tietoa on aivan tarpeeksi maailmassa, vain teot jäävät uupumaan. 

Organisatorinen ergonomia

Työhyvinvoinnin johtaja voi työn sallimissa rajoissa muokata työntekijöiden työaikoja, työntuottavuutta ja mielekkyyttä lisätäkseen. (Yksilökohtaiset erot, esim. toiset saavat enemmän aikaiseksi aamun ensimmäisinä tunteina, toiset myöhään illalla). Jos etätyö on mahdollista työnkuvan takia ja työntekijä tuntee, että saa kotona enemmän aikaiseksi, siihen kannattaa tarjota mahdollisuus.  Joskus työhyvinvointia lisää toisten ihmisten kanssa työskentely, tähän apukeinona työhyvinvoinnin johtaja voi koittaa muodostaa tiimejä tai pareja, jotka nauttivat tiimityöskentelystä enemmän kuin yksin puurtamisesta. Tämän vuoksi kommunikointi ja alaistensa tunteminen on todella tärkeää työhyvinvoinnin kannalta, että osaa tunnistaa työntekijöidensä tarpeet tai he uskaltavat niistä avoimesti kertoa. Viikkopalaverit jossa käydään läpi tavoitteita, kehityskohteita, tehtyjä töitä ja arjen huippusuorituksia ovat monelle työntekijälle tärkeä osa työhyvinvointia, varsinkin jos niiden toteutus on onnistunut ja avoimuuden ilmapiiri on vallitseva. Kommunikointiin myös liittyy henkilökohtaiset palaverit, että työntekijä pysyy kartalla mitä häneltä odotetaan ja kuinka hän on työssään onnistunut (rehellinen palautteen antaminen). Lisäksi työntekijää kannattaa kannustaa palautteen antamiseen toimintatapojen kehittämistä varten. Työilmapiirin parantamiseen ja kehittämiseen kannattaa panostaa ja huomioida asia jo työntekijöiden rekrytointi vaiheessa. Työilmapiiriä voi kehittää niinkin yksinkertaisella asialla kuin hymyilemällä, sillä on tapana tarttua. Työkavereiden iloinen tervehtiminen ja kuulumisten vaihtaminen lisää työssä viihtymistä ja yhteisöllisyyttä. Anteeksi pyytämisen taito ja kulttuuri on yksi pienistä, mutta merkittävistä asioista työyhteisössä. Lisäksi anteeksiantamisen taito on tärkeää vastakaikua, ettei käsittelemättömät asiat jää hiertämään työpaikan ilmapiiriä. Kehujen antaminen ja siihen kannustaminen on varmasti kokeilemisen arvoinen keino. Huumori lisää varmasti työssä viihtymistä, mutta huumorin ollessa oma taiteenlajinsa, se vaatii hyvää ihmistuntemusta.  "KIITOS!" - pieni, mutta iso asia ja sana pitkällä aikavälillä, saa käyttää ja on pakko hei. 

Helppo ja verotehokas keino lisätä työntekijöiden hyvinvointia ja tarjota matalalla kynnyksellä harrastusmahdollisuuksia on tyky maksuvälineet. Virkistyspäivillä voi lisätä yhteishenkeä ja saada irtiottoa arjesta. Virkistyspäivien sisältö on kuitenkin suunniteltava huolella, ettei haluttu vaikutus käänny päinvastaiseksi. Esimiesten ja pomojen esimerkin tuomaa vaikutusta ei kannata aliarvioida, jokaisella sanalla, teolla tai tekemättä jättämisellä on isompi merkitys kuin moni osaisi arvatakaan. 

Sen itsensä jo osuttua tuulettimeen on tärkeä kuunnella kaikkia konfliktin tai ongelman osapuolia tasapuolisesti ja yritettävä olla muodostamatta omaa mielipidettä asiasta liian aikaisessa vaiheessa. Alkuvaiheessa täytyy vain toimia kuuntelijana, tarkkailijana ja korkeintaan kysyä tarkentavia ( ei ohjailevia) kysymyksiä. Asiasta riippumatta ongelmatilanteet täytyy hoitaa rauhallisesti ja hyödyntää omaa ihmistuntemusta. On välttämätöntä tunnistaa sellaiset tilanteet joihin oma ammattitaito ei riitä, vaan apua on pyydettävä ulkopuolelta. En käsittele tätä reaktiivista työhyvinvoinnin johtamista enempää, koska jokainen jo muodostunut ongelma on todennäköisesti ollut vältettävissä (pääpaino) ja jokainen ongelma on erilainen eikä yhtenäistä linjaa ongelmien ratkaisemiseksi voi vetää.

Lähteet: 

https://ttk.fi/files/6658/Tyohyvinvoinnin_johtaminen_201805_27689_netti.pdf

https://www.ilmarinen.fi/siteassets/liitepankki/tyohyvinvointi/opas-johda-tyohyvinvointia-tuloksellisesti.pdf

https://hyplus.helsinki.fi/tyohyvinvoinnin-johtaminen-miten-siina-onnistutaan/

Biohakkerin käsikirja

https://kuntoutussaatio.fi/files/575/punk_esimiesopas_www.pdf

https://imgflip.com/i/3fssnb

https://www.openfit.com/healthy-eating-memes

https://www.reddit.com/r/AdviceAnimals/comments/4to1hz/corporate_gave_us_a_free_team_building_day/

https://memegenerator.net/instance/58381906/yoda-star-wars-thank-you-i-say

Työhyvinvointi - Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi) 


Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita