Työehdot
Neuvotteleminen kannattaa aina
Tässä osiossa käsittelen pääasiassa työaikalakia ja vuosilomalakia, koska työehtosopimus eli TES on käsitelty edellisessä osiossa.
Työaikalaki
Uusi työaikalaki (872/2019) tuli voimaan vuoden 2020 alusta. Ensiksi on hyvä määritellä työajan käsite: "Työaikaa on työhön käytetty aika sekä aika, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä (3 §)." Myös matkustaminen voi olla osa työaikaa jos sitä voidaan pitää osana työsuoristusta.
Säännöllinen työaika
Yleissäännön mukaan säännöllinen työaika voi olla enintään kahdeksan tuntia vuorokautta kohti ja 40 tuntia viikossa. Viikoittainen työaika on kuitenkin mahdollista järjestää keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana ylittämättä kahdeksan tunnin säännöllistä päivittäistä työaikaa.
Laissa on säädetty aloja joissa työaika voidaan järjestää jaksoissa. Uudessa laissa jaksotyöalat on määritelty aiempaa yleisemmällä tasolla ja luettelo on pyritty saamaan vastaamaan muuttuneen työelämän tarpeita. Jaksotyöalaluettelo on tyhjentävä, ja siinä mainitut työt ovat sellaisia, joita on erinäisten syiden vuoksi tehtävä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa tai ainakin pääosan vuorokaudesta. Jaksotyössä työaika voi olla kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona maksimissaan 80 tuntia.
Jaksotyönä säännöllinen työaika saadaan järjestää mm.
- turvallisuus-, vartiointi-, valvonta- ja liikenteen ohjaustehtävissä, pelastustoimen tehtävissä sekä vankeinhoidossa;
- lehdistö- sekä toimituksellisessa radio- ja televisiotyössä ja yötyötä edellyttävissä tietoliikennepalveluissa;
- yötyötä edellyttävissä muissa varhaiskasvatuspalveluissa sekä pääosan vuorokaudesta toimivissa sosiaali-, terveys- ja eläinlääkäripalveluissa;
- henkilö- ja tavarankuljetuksissa sekä aluksen ja rautatievaunun lastaus- ja purkaustehtävissä;
- majoitus-, ravitsemis- ja kulttuuripalveluissa sekä leiritoiminnassa sekä
- em. tehtävien ja toimintojen käynnissä pitämiseksi välttämättömissä tukitoiminnoissa.
Merkittävä uudistus vanhaan lakiin nähden koskee yötyön teettämistä, sillä tilapäinen yötyön teettäminen on sallittua uuden lain myötä. Säännöllinen yötyön teettäminen on sallittua vain määritellyissä töissä. Muutos vanhaan lakiin nähden on peräkkäisten yövuorojen enimmäismäärän rajoittaminen jaksotyössä ja keskeytymättömässä vuorotyössä viiteen (aiemman seitsemän vuoron sijasta). Jos työntekijä antaa luvan, yövuoroja saa kuitenkin olla peräkkäin seitsemän. Tällöin työntekijän on annettava suostumuksensa kummankin lisävuoron osalta erikseen. Yövuoro on sellainen vuoro, jossa vähintään kolme tuntia sijoittuu kello 23:n ja 6:n väliseen aikaan. Viimeisen yövuoron jälkeen työntekijällä on oltava vähintään 24 tunnin yhtämittainen vapaa.
Liukuva työaika
Säännöllinen työaika on mahdollista järjestää myös liukuvana työaikana. Tällä tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä saa sovittujen reunaehtojen sallimissa rajoissa itse päättää työhön saapumisen ja töistä lähtemisen ajankohdista. Tällaisesta järjestelystä on sovittava aina työantajan kanssa erikseen. Päivittäinen liukuma-aika saa työaikalain perusteella olla maksimissaan neljä tuntia. Liukuvassa työajassa viikoittainen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden seurantajakson aikana. Tämä työaika on siis mahdollista ylittää tai alittaa liukumarajojen puitteissa. Seurantajakson aikana työaikasaldo voisi olla 60 tuntia korkeampi, kunhan kertymä laskee jakson päättyessä sallittuun 60 tunnin enimmäismäärään.
Joustotyöaika
Joustotyöajasta voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä. Joustotyöajan käytöstä on mahdollista sopia tehtävissä, joissa väh. puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Työehtosopimuksissa on mahdollisesti sovittu joustotyöaikaa vastaavasta työajasta. Työaikalaissa tarkoitetusta joustotyöajasta on mahdollista kuitenkin sopia työehtosopimuksen estämättä. Työntekijän on toimitettava palkkamaksukausittain työnantajalle luettelo viikoittain tehdyistä työtunneista ja viikkolevosta.
Ylityöt
Ylityöt on aina tultava työnantajan aloitteesta ja ne vaatii aina joka kerta erikseen työntekijän suostumuksen. Ylityö jaetaan vuorokautiseen ja viikoittaiseen ylityöhön. Vuorokautinen ylityö ylittää lakisääteisen vuorokautta koskevan enimmäis ajan ja viikoittainen ylityö lakisääteisen viikoittaista ylityötä koskevan ajan. Ylityötä saa lain mukaan olla maksimissaan 138 tuntia neljän kuukauden aikana. Työehtosopimuksilla voidaan kuitenkin poiketa
Vuosiloma
Vuosilomaa koskevat määräykset ovat vuosilomalaissa. Työntekijä kerryttää työsuhteen aikana vuosilomaa, jonka ajalta maksetaan palkka. Vuosiloman ja korvauksen määrä perustee vuosilomalain ja työnantajaa sitovan työehtosopimuksen perusteella. Vuosilomapäivien kertyminen lasketaan lomanmääräytymisvuodelta, joka ajoittuu ajanjaksolle 1.4.-31.3. Jos työsuhde on 31.3. kestänyt alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Valtaosa vuosilomasta pidetään lomakaudella 2.5.-30.9. Loput lomapäivät on mahdollista joko pitää lomakauden ulkopuolella, tai sovittaessa ne voi myös siirtää myöhemmin pidettäväksi. Vuosilomaa ei kerry osa-aikatyössä, jos työtä on joko alle 14 päivää tai alle 35 tuntia kalenterikuukautta kohden. Tässäkin tapauksessa työntekijällä on kuitenkin oikeus vapaaseen ja siitä maksettavaan lomakorvaukseen. Kun työsuhde päättyy on työntekijällä oikeus saada vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus. Lomakorvaus maksetaan siltä ajalta, jolta työntekijä ei siihen mennessä ole saanut kertyneistä vuosilomapäivistä lomaa, lomapalkkaa tai lomakorvausta.
Mielestäni työaikoja ei kannattaisi pelkästään tuijottaa ja sitä kenellä on eniten ylityö tunteja ja olettaa, että hän olisi tunnollisin ja paras työntekijä. Suurin merkitys tulisi olla aikaan saadulla työllä ja tuottavuudella. Toki on aloja joissa, lähtökohtaisesti tuottavuutta ei juuri voi parantaa muulla kun tekemällä enemmän töitä, esim. rekkakuski tai bussikuski. Onneksi näillä aloilla työaikataulut on tarkasti säädeltyjä. Työntekijöiden pitäisi rohkeasti uskaltaa sanoa jos työkuorma on liian iso ja ylitöihin ei yksinkertaisesti ole energiaa. Aloilla joissa ihmisen aivot ovat keskiössä, ei työpaikalla olosta ole mitään hyötyä jos energiat on siltä päivältä käytetty.
Joustotyöaika on yleistynyt ja tulee varmasti yleistymään lisää tulevaisuudessa niillä aloilla joilla se on mahdollista. Mielestäni suuntaus on hyvä ja kannustaa työn tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseen. Uskon, että kun työntekijä on rekrytoitu hyvin ja työnkuva on selvillä voi tällä tavalla saada entistä parempia tuloksia yritykselle ja kasvattaa työntekijöiden hyvinvointia.
Yötyöt voivat sopia osalle ihmisistä, mutta suurimalle osalle se sekoittaa rytmit ja haastaa palautumista niin fyysisesti kuin henkisestikin. Luulen, että parhaaseen tulokseen pääsisi antamalla yövuoroja vain työntekijöille, jotka niitä oikeasti haluavat tehdä ja joille se sopii. Avoimuus ja kommunikointi on tässäkin keskiössä. Uskon, että lakisääteiset vapaat yms. pidetään oikein, koska työntekijät ovat tarkkoja oikeuksistaan ja niistä pitää pitää kiinni.
Varsinkin lakisääteisistä lomista työntekijät ovat tarkkoja ja tietoisia. Vuosilomassa lähinnä harmaita hiuksia voi aiheuttaa loman ajankohta jos usealla työntekijällä on toivomus samalle ajankohdalle. Usein keskustelemalla näistäkin selvitään.
Lähteet:
Kaikki haettu: 17.2.2021
https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/tyoaika/liukuva
https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/tyoaika/joustotyoaika
https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/vuosiloma
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190872
https://tem.fi/uusi-tyoaikalaki-pahkinankuoressa
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050162
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055